Ekokylä tarkoittaa ekologisin periaattein toimivaa yhteisöä, jonka rakennuskanta koostuu joko vanhoista tai uusista rakennuksista. Ekokylän toiminta voi perustua sosiaaliseen toimintaan tai rakennusten energiatehokkuuteen. Vanhoista rakennuksista koostuvaa, sosiaaliseen toimintaan perustuvaa ekoyhteisöajatusta kutsutaan toisen sukupolven ekokyläksi. Ensimmäisen sukupolven ekokylän ajatus puolestaan pohjautuu rakennusteknisiin ratkaisuihin.

Keuruun ekokylä, toisen sukupolven ekokylä

Keuruun ekokylässä asuu omissa asunnoissaan noin 35 henkilöä, joille yhteinen tekijä on halu elää ekologisesti ja yhteisöllisesti. Asukkaaksi Keuruun ekokylään pääsee vasta koeajan jälkeen. Aluksi siellä vieraillaan pari päivää, sitten pari viikkoa. Vasta kuuden kuukauden koeasumisen jälkeen kylän asukasneuvosto tekee päätöksen uuden asukkaan hyväksymisestä kyläyhteisöön. Pitkä koeaika on koettu tarpeelliseksi, jotta sekä asukas, että kyläläiset ehtivät tutustua toisiinsa ja kokeilla, miten yhteiselo sujuu.

Keuruun ekokylässä ihmiset elävät normaalia arkea. Jokaisella on oma asunto, joka on useimmiten oma huone. Pieniä perheasuntoja ollaan remontoimassa kylään lisää. Asukkaista osa käy töissä kylän ulkopuolella, osa tekee töitä kotona, tai on kylän osuuskunnan töissä. Jokainen kuitenkin huolehtii omasta toimeentulostaan ja maksuistaan kylälle. Tekemistä ekokylässä riittää aina, on siivoamista ja puutarhatöitä, ja vanhoista rakennuksista joku tarvitsee aina kunnostusta.

Ruoan suhteen Keuruulla pyritään mahdollisimman pitkälle omavaraisuuteen. Energiantarve hankitaan kokonaan uusiutuvalla energialla. Aurinkokeräimet tuottavat lämmintä vettä, lämmityksessä käytetään haketta, pellettejä, puita sekä aurinkoa. Jätevedet suodatetaan maasuodattamon kautta, ja käymälöistä valtaosa on kuivakäymälöitä.

Vihdin Linnanniittu, ensimmäisen sukupolven ekokylä

Vihtiin on rakenteilla uusi ekologisen rakentamisen kylä. Se on ympäristöystävällinen kyläyhteisö, jonka rakennukset on rakennettu energiatehokkain ja ekologisin menetelmin. Taloissa on käytetty sekä perinnerakentamista, että energiatehokasta rakennustapaa. Kylän taloihin tuleva energia on peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Käytännössä vaihtoehtoina ovat olleet maalämpö, puulämmitys ja aurinkopaneelit.

Myös yhteisöllisyyttä pyritään tässä uudessa kylässä kehittämään, ja siellä on jo käytössä viljelypalstoja sekä yhteisiä aktiviteetteja, kuten pelikenttä ja kotieläimiä. Ekokylän asukkaat elävät normaalia perhearkea kukin omassa talossaan, ja osallistuvat yhteisölliseen toimintaan omien intressiensä mukaisesti.

Katajamäen ekoyhteisö, toisen sukupolven ekokylä

Katajamäen ekoyhteisössä elää vajaa kymmenen ihmistä vakituisesti, ja heitä yhdistää halu elää maalla, ekologisesti ja niukasti. Yhteisön asukkaan maksavat vuokraa ja ruokarahaa asumisestaan, ja osa heistä käy töissä, osa elelee päivärahoilla. Kylän ekologisuus saavutetaan sosiaalisella elämäntavalla.

Yhteisö on hankkinut vuonna 1998 omakseen asuttamansa tilan Mänttä-Vilppulan kunnasta. Tilan vanha päärakennus paloi vuonna 2010, mutta yhteisö selvisi menetyksestä ja on pystynyt jatkamaan toimintaansa. Katajamäen ekoyhteisöllä olisi mahdollista elää omavaraisesti, mutta omavaraisuusaste on pidetty noin puolessa. Asukkaaksi Katajamäkeen pääsee koeajan kautta.

Eko-Viikki, ensimmäisen sukupolven ekokylä

Jo vuonna 1994-1996 järjestetyn arkkitehtikilpailun voittosuunnitelman mukaan rakennettu Eko-Viikin alue on noin 2000 asukkaan asuinalue Helsingissä. Sen pyrkimyksenä oli noudattaa sen ajan ekologisia rakennuskäytäntöjä, ja saavuttaa tuloksia mallikylänä, jota sitten voitaisiin kopioida myös muualle. Tuon ajan rakennusmääräykset ovat kuitenkin muuttuneet, eivätkä ne eivät enää täyttäisi tämän päivän energiatehokkaan rakentamisen vaatimuksia.