Ympäristön kanssa sopusoinnussa oleva ekologinen talo säästää energiaa ja luonnovaroja niin rakennusvaiheessa kuin sen koko elinkaaren aikana. Mahdollisimman pitkälle luonnonvaroilla tuotettu energia ja uusiutuvat sekä kierrätetyt materiaalit ovat ekologisesti rakennetun talon ominaispiirteitä. Lähellä tuotetut materiaalit ja niiden mahdollisimman vähän luontoa kuluttava ja energiaa säästävä valmistustapa ovat ihanteellisia ekotalon rakentamisessa.

Myös talon sijainti mietitään ekologisesti, eli sen tulisi sijaita lähellä perheen työpaikkoja ja kouluja, jotta liikkuminen on helppoa ja kuluttaa mahdollisimman vähän luonnonvaroja. Kävely- tai pyöräilymatkan päässä olevat palvelut ovat ihanteellisia ekotalon sijaintia valitessa. Kumpi vie enemmän energiaa, omakotitalon lämmitys vai autolla töihin kulkeminen? Muun muassa tähän kysymykseen löydät vastauksen sivuiltamme osiosta ekologinen rakentaminen.

Ekologisen talon rakentaja ei aina voi valita taloonsa kaikkia haluamiaan ominaisuuksia, ja usein onkin valittava eri vaihtoehtojen välillä. Tärkein kriteeri on yleensä energiatehokkuus, mutta myös muilla seikoilla on vahva painoarvo. Suuri talo on aina suurempi energian kuluttaja kuin pienempi talo, mutta usein perheen koko säätelee myös talon koon tarvetta.

Suurempaa kokoa voidaan kuitenkin kompensoida energiatehokkaalla rakentamisella. Ikkunoiden, ovien sekä ulkokuoren eristyskyky ovat merkittäviä seikkoja lämmitysenergian kulutuksessa. Myös talon sijainnilla ja ilmansuunnilla on merkitystä lämmitykseen käytettävän energian kulutuksessa. Kuinka talo tulisi sijoittaa tontille, ja oliko jo ennen vanhaan rakentajilla samoja ajatuksia kuin tämän päivän ekotalojen rakentajilla? Pohdimme myös sitä artikkelissamme.

Passiivitalo, matalaenergiatalo, nollaenergiatalo vai plusenergiatalo

Passiivitalossa lämmitykseen kuluvan energian määrä on huomattavasti pienempi, eli vain noin 1/5 normaalista 2010-luvulla rakennetusta talosta. Valaistus ja kiinteistön laitteet tuottavat energiaa, samoin kuin ihmisen oma lämpö. Lisälämmityksen tarvetta passiivienergiatalossa on vain kylmillä säillä.

Passiivitalon toimivuus perustuu ennen kaikkea hyvään lämmöneristykseen, talon ilmanpitävyyteen ja lämmön talteenottojärjestelmään perustuvaan ilmanvaihtoon. Passiivitaloista on saatu hyviä kokemuksia vuodesta 1997 lähtien, ja etenkin Ruotsissa se on suosittu rakennustapa. Passiivitalon rakennuskustannukset ovat kuitenkin vielä melko paljon korkeammat kuin normitalon.

Matalaenergiatalo on likimain normaalin rakennustavan mukaisesti rakennettu talo, jonka energiankulutus tulee olla 15 % vähemmän kuin normaalissa talossa. Aikaisemmin vaadittu lukema oli peräti 50 %. Matalaenergiatalossa energiaa säästetään hyvien lämmöneristysominaisuuksien sekä tehokkaan lämmöntalteenottojärjestelmän avulla. Matalaenergiatalon hyviä puolia on se, että sen rakennuskustannukset eivät juurikaan ole normitaloa kalliimmat.

Nollaenergiatalo tuottaa itse tarvitsemansa energian, ja on muutenkin erittäin energiatehokas. Aurinkoenergia ja tuulivoimalat ovat nollaenergiatalon omaa energiantuotantoa. Sähköä tuotetaan omassa pienvoimalassa, josta sitä syötetään yleiseen energiaverkkoon vähintään oman käytön verran vuositasolla. Jos energiaa voidaan tuottaa jopa yli oman tarpeen, voidaan puhua plusenergiatalosta.

Ekokylät

Ekotalojen rakentaminen on vielä monesti yksittäistä rakentamist, ja tuotekehittelyä alalla tehdään jatkuvasti niin yritysten kuin yksityistenkin rakentajienkin toimesta. Myös yksittäiset rakentajat ovat siis tehneet yleiseen käyttöön levinneitä ja hyväksi havaittuja kokeiluja. Tulevaisuudessa ekologinen rakentaminen yleistyy varmasti, ja pikkuhiljaa se tulee ottamaan sijaa kaikesta rakentamisesta ja muuttuu normirakentamiseksi.

Ekokylä eli ekologisin periaattein toimiva asuinyhteisö voi merkitä monenlaista rakennuskantaa, mutta pääpiirteenä on kuitenkin energiatehokas toiminta. Monien kylien rakennuskanta on vanhaa, ja tällöin ekologisuus perustuu enemmänkin sosiaaliseen toimintaan, sekä ympäristöä säästäviin toimintatapoihin. Tässä tapauksessa puhutaan toisen sukupolven ekokylästä.

Ensimmäisen polven ekokylä on puolestaan nimenomaan rakennusten energiatehokkuuteen perustuvaa, ja energiansäästö ja uusiutuvat luonnonmateriaalit rakennuskannassa ovat niissä yhteinen tekijä. Suomessa on useita toimivia ekokyliä, joista kullakin on omat ominaispiirteensä. Sivuiltamme löytyvässä, suomalaisista ekokylistä kertovassa artikkelissa voit käydä tutustumassa lisää muun muassa Keuruun ekokylään sekä Katajamäen ekoyhteisöön.

Ympäristöystävällinen sisustaminen

Jo ekologisen talon suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon sen energiatehokkuus ja mahdollisuus käyttää uusiutuvia luonnonmateriaaleja. Sama linja jatkuu yleensä talon valmistuttua sen sisustuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Talo mitoitetaan käyttäjien tilantarpeen mukaiseksi. Ikkunoiden sijoittelussa otetaan huomioon ilmansuunnat ja auringon ja valon pääsy taloon, ja esimerkiksi oleskelutilan sijainti aurinkoon nähden huomioidaan lämmityksen tarpeen minimoimiseksi. Näiden seikkojen vuoksi on verhojen suunnittelu myös tärkeää, jotta niiden avulla voidaan säätää taloon pääsevän luonnonvalon ja lämmön määrää. Niin lämmitykseen kuin viilentämiseenkin koneellisesti kuluu energiaa.

Muun muassa viherhuone voi olla hyvä energiansäästäjä ekotalossa, etenkin kun se sijaitsee sisääntulon yhteydessä kuistilla. Oikein suunniteltuna ja toteutettuna viherhuone pysyy omalla energiallaan lämpimänä lopputalven kuukausista pitkälle syksyyn saakka. Tyhjiksi jääviä huoneita voi suunnitella myöhemmin hyödynnettäväksi jo rakennusvaiheessa. Kun jälkikasvu muuttaa pois kotoa, on tyhjiksi jäävistä huoneista itsenäiseksi irrotettava sivuasunto mahdollista vuokrata ulkopuoliselle asujalle. Myös osa talosta voidaan suunnitella ja rakentaa viileämmäksi tai jopa lämmittämättömäksi eristettyjen väliseinien ja talotekniikan avulla.

Kun asunto halutaan sisustaa ympäristöystävällisin ratkaisuin, pyritään sisustuksessa hyödyntämään luonnonmukaisia ja kierrätettäviä materiaaleja. Lattiamateriaaleista esimerkiksi korkki, puu, klinkkeri ja linoleumi ovat ekologisia ja kestäviä vaihtoehtoja. Vaha on hyvä lattioiden pintakäsittelymateriaali, joka antaa ekologisen suojan pinnalle.

Liimojen käyttöä pyritään välttämään, tai ainakin valitsemaan mahdollisimman haitattomia vaihtoehtoja. Puu, kuitulevyt, pahvi ja kankaat saadaan liimattua esimerkiksi maitoliimalla tai vesiohenteisella puuliimalla. Ne ovat molemmat suhteellisen haitattomia liimoja, eikä niissä ole liuotinaineita. Sisämaaleina tulee käyttää vesiohenteisia perinnemaaleja, ja pohjoismainen ympäristömerkki niissä takaa sen, että ne ovat maaleista ympäristöystävällisimmästä ja terveellisimmästä päästä.

Kalusteissa suositaan niin ikään puuta, ja mahdollisuuksien mukaan suositeltavaa olisi tietysti käyttää kierrätettyjä ja korjattavia kalusteita. Uusiin koteihin kuitenkin usein halutaan uutta materiaalia, ja myös uusia, ekologisella tavalla valmistettuja kalusteita on helposti saatavilla. Suosittuja ovat kuitenkin myös esimerkiksi 1950-luvun kestävät puiset kalusteet, ja monesti tämän päivän sisustuksissa nähdäänkin yhdistettävän uutta ja vanhaa kauniisti rinta rinnan. Lisää asiaa ympäristöystävällisestä sisustamisesta ja huonekaluvalinnoista löydät sivuiltamme.

Energian säästäminen

Pientalon lämmitysmuoto on merkittävä tekijä asumisen energiatehokkuudelle. Pohjolan kylmä ilmasto ja lämmityskauden pitkä kesto asettavat omat haasteensa energian säästämiselle ja energiatehokkuudelle. Mahdollisimman pieni energiantarve on lähtökohtana ekotalolle, ja vuonna 2020 on tavoitteena, että kaikki uudisrakentaminen on nollaenergiatasoista. Uusiutuvat energiamuodot ovat lämmitysjärjestelmän peruspilareita, ja perinteiset lämmitysmenetetelmät kuten öljylämmitys, kaukolämpö, maakaasu ja suora sähkölämpö ovat pikkuhiljaa jäämässä taka-alalle. Tilalle tulevat siis uusiutuvia luonnovaroja käyttävät menetelmät.

Biopolttoaineet ovat hiilivapaa energiantuotantotapa, joka ei lisää kasvihuonepäästöjä. Käytännössä puu on Suomessa käytetyin biopolttoaine. Puulämmitys onkin ekologinen ja kotimainen lämmitysmuoto. Puilla lämmittäminen lisää kuitenkin ilmaston pienhiukkaspäästöjä, ja niiden minimoimiseksi on huolehdittava riittävästä nuohouksesta sekä oikeista asetuksista lämmitysjärjestelmissä. Ekologisin tapa polttaa puuta ovat pelletit, joilla saavutetaan puutuotteiden alhaisin päästötaso.

Erilaisten lämpöpumppujen toimintaperiaatteena on hyödyntää ilmasta, maasta tai vedestä kerättyä lämpöä. Niissä kiertävän kylmäaineen avulla laite siirtää syntyneen lämmön edelleen käytettäväksi. Maalämpöpumppu siirtää maasta putkistoon kerätyn lämmön käyttöön joko lämmitykseen tai viilennykseen. Vastaavasti ilmalämpöpumppu muuttaa ulkoa tulevan ilman huoneilmaan puhallettavaksi lämmöksi.

Ilmalämpöpumppuja on ilma-ilmapumppuja sekä ilma-vesipumppuja. Molempien toimintaperiaate on samanlainen, mutta ilma-ilmapumppu jakaa kerätyn lämmön suoraan huoneilmaan puhaltimen avulla, ja ilma-vesipumppu puolestaan siirtää lämmön vesikiertoiseen järjestelmään. Lämpöpumppu tarvitsee kuitenkin toimiakseen aina sähköä, joten se ei ole täysin uusiutuva energianlähde.

Aurinkokeräimet ja aurinkopaneelit puolestaan hyödyntävät auringon energiaa. Tummapintaiset aurinkokeräimet varastoivat auringosta tulevaa lämpöä putkissa kulkevaan nesteeseen, ja luovuttavat ne sitten lämpövaraajaan. Näin käyttövesi saadaan lämmitettyä ekologisesti. Aurinkopaneelit puolestaan muuttavat aurinkoenergian verkkoon johdettavaksi sähköksi pienvoimalan avulla.